Istun terapia aulassa ja räplään paidan helmaa. Mulla on paperilappu joka kuumottaa laukussa
Kutsut mut sisään ja mä istuudun alas. Jutellaan yleisiä kuulumisia kuukauden ajalta ja mä tunnen sen poltteen edelleen laukun läpi. Sit sä kysyt sen
"oliko sulla mielessä mitään aihetta mistä puhuttais tänään"
"Joo"
Mä kaivan laukusta paperilapun ja ojennan sen sulle. Sä lähet lukemaan ja mumiset jotain. Jotain hiljaa itseksesi.
"Kai sä ymmärrät et sua kohtaa on tehty väärin"
Mä nyökkään ja muistan sun kädet mun lantiolla. Vituttaa. Miks en tehny mitää. Makasin vaa. Vittu.
Joskus tunnen edelleen sun kädet, sillo ku ne työnty mun sisälle ja muhun sattu. Joskus mä unohdan ne taas. Mut nyt taas mä muistan.
